Lähisuhteissa syntyy usein tunteita, joiden kanssa voi olla toisinaan vaikeaa elää. Etenkin omaishoitotilanteet vaativat hoitajalta monenlaista osaamista ja tunteiden ristiaallokko voi joskus tuntua kohtuuttoman raskaalta. Mikäli näistä tunteista ei voi puhua ja saada ajoissa apua, on olemassa riski, että hoitaja syyllistyy jonkin tyyppiseen kaltoinkohteluun hoidettavaansa, tai itseään kohtaan.  Yhtä lailla ammatillista hoitotyötä tekevä hoitaja voi väsyä työssään, ja kohdella asiakasta epäasiallisella tavalla, tai huomaa työtoverin niin tekevän. Ei ole myöskään tavatonta, että hoitaja huomaa läheisen kaltoinkohtelevan hoidossa olevaa omaistaan.

Me ihmiset koemme eri tunteet eri tavalla, meillä on erilaisia tapoja purkaa vaikeita tunteita. Entä jos ei ole rohkeutta tunnustaa tunteita, jotka aiheuttavat pahaa oloa, joka sitten tulee purettua läheiseen rakkaaseen ihmiseen? Kun kyseessä on omaishoidettava tai asiakas, on hän jo lähtökohtaisesti heikommassa asemassa. Mikä on kaltoinkohtelua? Miten siihen tulee suhtautua?

Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen, seksuaalinen, taloudellinen, uskonnollinen tai lääkinnällinen kaltoinkohtelu. Sinänsä aika tuttuja esimerkkejä, mutta mitä niiden sisään kätkeytyy? Onko kaltoinkohtelua, jos ei vastaa hoidettavan pyyntöön aina kun hän pyytää jotain? Onko kaltoinkohtelua, jos annan rauhoittavaa tai unilääkettä hieman enemmän, kuin lääkäri on ohjeistanut? Entä se, jos teen hänen puolestaan asioita, joista hän itsekin selviää?

Mielen hyvinvoinnin kannalta on tärkeätä osata tunnistaa, tunnustaa ja sanoittaa omia tunteitaan. Vaikeiden tunteiden kasaantuminen ihmisen sisälle voi aiheuttaa vuosien saatossa erinäisiä fyysisiä oireita, psyykkisten lisäksi. Ihminen voi kärsiä selittämättömistä oireista, joihin on vaikea saada apua, ellei niiden perimmäistä syytä tunnisteta. On luonnollista tuntea surua, vihaa, pettymystä tai syyllisyyttä, kunhan emme jumiudu näihin tunteisiin. Tunteet tulevat ja menevät, jokainen voi vaikuttaa ainoastaan siihen, miten niihin reagoi.

Kaltoinkohtelu omaishoitotilanteissa on hyvin varjeltu salaisuus.

Toimintamuotoinamme ovat luennot, esitelmät, ryhmätoiminnat, yksilötapaamiset, oppilaitosyhteistyö, sekä erimittaiset leirit/kurssit. Hankkeen tavoitteena on rohkaista omaishoitajana toimivia henkilöitä huomioimaan kaltoinkohtelun riski itsessään tai sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisissa. Ottaa asia puheeksi kokematta siitä häpeää tai pelkoa.

Ota rohkeasti yhteyttä!
Hankekoordinaattori
Erja Räty
erja.raty@treomaishoitajat.fi
050 351 9370
Klikkaa alla olevaa linkkiä, niin pääset lukemaan kahden geronomin hienon opinnäytetyön
Sani Saarenmaa ja Sanna Kauppi:opinnäytetyö kaltoinkohtelusta omaishoitosuhteessa

Syyskausi 2019

PAPPILANPUISTON SULJETTU RYHMÄ

Kokoonnumme keskiviikkoisin seuraavasti: 4.9., 2.10., 6.11., 4.12. klo 14-15:30

ONKO LÄHEISESI SIIRTYNYT TAI SIIRTYMÄSSÄ YMPÄRIVUOROKAUTISEEN HOITOON?

Jos näin on, tule mukaan uuteen ryhmään, jossa käsitellään muutosvaiheen synnyttämiä ristiriitaisia tunteita. Helpotus ja syyllisyyden tunne voivat kamppailla monen muun suuren tunteen ohessa tässä uudessa elämänvaiheessa. Se on normaalia, mutta voi johtaa ei-toivottuihin tilanteisiin, jos ei asiaa tohdi myöntää ja käsitellä rakentavalla tavalla.

Ryhmä kokoontuu Pappilanpuiston palvelukeskuksen tiloissa maanantaisin; 9.9., 14.10., 11.11. ja 9.12. klo 14-16

Pispan palvelukeskuksen UUSI avoin ryhmä kokoontuu ensimmäisen kerran torstaina 21.11.2019 klo 14-16 palvelukeskuksen ryhmätilassa, Simolankatu 4.

Lisätiedot Erja Räty p. 050 351 9370

Ylen artikkeli

Kotilieden artikkeli